Helsingin Diakonissalaitos ryhtyi rohkeaan hankkeeseen ja kunnosti sokkeloiseksi muodostuneen hallintorakennuksensa palvelemaan modernia työntekoa, ja näin alun perin diakonissojen sisarkotinakin toiminut rakennus sai uuden elämän.
Yhteisöllisyyttä, kulttuurihistoriaa ja kumppanuuksia
Hankkeen tavoitteena oli yhteisöllisyyden vahvistaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen luomalla yhteinen työympäristö ja kohtaamispaikka kaikille Diakonissalaitoksen työntekijöille. Tilakonsepti ja tilat suunniteltiin palvelemaan HDL:n hallinnon työntekijöiden monipaikkaista tietotyötä. Vanhaan rakennukseen luotiin eri työtilanteisiin soveltuvia tiloja, jotka mahdollistavat keskittyvän työn ja toisaalta myös vuorovaikutuksen hetket. Kahvila-monitoimitila Aurora suunniteltiin tunnelmalliseksi oman väen ja yhteistyökumppaneiden muistijäljen jättäväksi kohtaamispaikaksi.
Toinen tilasuunnittelun tavoite oli palauttaa kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtuuriltaan arvokas rakennus alkuperäiseen loistoonsa. Ratkaisuissa haettiin balanssia rakennushistoriallisten näkökulmien, aikataulun ja kustannusten kesken.
Historialliset puitteet puhkesivat uuteen loistoon ja samalla luotiin puitteet nykyaikaiselle tietotyölle:
Tilankäytön tiivistäminen nousi hankkeen kolmanneksi tavoitteeksi yleistyneen etätyöskentelyn myötä. Tilamuutokset suunniteltiin siten, että tiivistämistä voidaan tehdä jatkossakin. Tilojen tehokkaamman käytön myötä merkittävä osa tiloista on mahdollista vuokrata esimerkiksi yhteisöä palvelevaan ja tuottavaan käyttöön kumppaneille.
Diakonissalaitoksen korttelin haaveillaan olevan tulevaisuudessa kutsuva paikka sidosryhmille ja kaupunkilaisille ja vaikkapa turisteille museona.
Hankkeen eteneminen ja lopputulokset
Projektin luonnosvaiheessa hahmoteltiin HDL:n työympäristökonsepti yhdessä tilojen käyttäjien kanssa. Menetelmänä käytettiin palvelumuotoilullisia design sprinttejä, joiden aikana pohdittiin tilojen merkitystä työyhteisölle, visioitiin korttelin kehittämistä pitkällä aikavälillä, mutta myös työstettiin konkreettisia luonnospohjia ja tilajakoa. Työntekijöiden toiveita ja tarpeita kartoitettiin lisäksi kyselyiden avulla ja luonnossuunnitelmia muokattiin tarpeiden mukaisesti.
Toteutussuunnitteluvaiheessa syvennettiin ratkaisuja. Suunnitelmia päivitettiin poikkeuksellisen paljon rakentamisen aikana, koska rakenteita avatessa paljastui uusia yllätyksiä. Kaupunginmuseota konsultoitiin tilajaon muutoksiin liittyen.
Hankkeen myötä Diakonissalaitos sai viihtyisät ja toimivat työtilat. Tilojen nuhjaantunut ja vuosikymmenien aikana tukkoon mennyt ilme saatiin uuteen kukoistukseen ja samalla päivitettiin rakennuksen tekniset ratkaisut, mikä lisää rakennuksen käyttöikää. Historiallinen rakennus muistuttaa käyttäjiään joka päivä diakoniatyön arvosta ja ytimestä.