Etäisesti töissä

Etätyö on nyt yhden kehityskulun päässä ja varmasti tehnyt parhaansa sen eteen miten pitkälle voidaan tehostaa yksilön työtä. Erityisesti tietoliikenneyhteyksien ja työskentelysovelluksien massiivinen parantuminen viime vuosina on mahdollistanut sen, että jokainen voi kiikuttaa työnsä mihin haluaa. Kotiin tai omenapuun alle. Työ ei ole valunut kaikkialle pelkästään paikan suhteen vaan on salakavalasti tunkenut itsensä myös kellotaulun koko kehälle. Tämän myötä olemme viimeisimpänä etätyön muodonmuutoksena todistaneet etätyön siirtymistä kodista vaikka kahvilaan tai erilaisiin coworking-tiloihin. Maailman muuttuessa virtuaaliksi olemme halunneet suojata fyysisellä ympäristöllä itseämme ja yrittäneet pitää kodin varattuna jollekin muulle kuin työlle. Itse olen tuonut etätyön omalle toimistolle asti ja annan kuulokkeista tulvia kahvilan taustahälyä. Toimii. Siis siihen, että teen töitä muista etäällä.

Etätyön piti olla ratkaisu siihen, että jokainen meistä voi painaa hommia sitä mukaa kun kerkiää ja aidosti keskittyen. Tämän piti johtaa sekä laadun, nopeuden että määrän nousuun. Puhumattakaan siitä hyvinvoinnin lisääntymisestä, joka pohjautuu siihen, että ihminen on oman työnsä herra.

Miksi siis etätyö on kuollut? Miksi olemme siinä vaiheessa, että organisaatioissa pohditaan kuumeisesti, että miten saamme väen tekemään töitä työpaikalla? Vastaus on suorastaan itsestäänselvä kun katsomme mitkä asiat ovat nousussa työtapakeskustelussa. Joko teillä on puhuttu itseohjautuvuudesta? Tai yhdessäohjautuvuudesta? Tai ketteryydestä? Suurella todennäköisyydellä on. Ehkä pian koittaa aika, jolloin nykyisen etätyömme hoitaa tekoäly ja me olemme nostaneet työmme arvoa ja merkityksellisyyttä yhteistyön kautta.

Näissä keskusteluissa nivoutuvat toisiinsa muna-kana-henkisesti arvon luominen ja työn merkityksellisyys. Olemme siis samaan aikaan huomanneet, että a) etätöihin valui vain työn palasia, ei milloinkaan koko työ ja vielä tärkeämpänä, että b) arvo syntyy yhteistyössä, kohtaamisissa. Ja niin hyviä kuin olemmekin viestimään erilaisten virtuaalivekottimien kautta, mikään ei voita sitä, että ollaan samassa paikassa samaan aikaan. Hah, ihan varmasti oletit, että olisin sanonut myös, että saman asian äärellä. Mutta ei. Kunpa uskaltaisimme enemmän kohdata ilman agendaa. Aidon yhdessäohjautuvuuden myötä varmasti uskallamme. Kokeilu kerrallaan.

Mitä meidän pitäisi siis tehdä, jotta ihmiset olisivat töissä työpaikalla? Uuden työn myötä meidän tulee pysähtyä pohtimaan miten mahdollistamme työympäristössä läpinäkyvyyden ja yhdessäohjautuvuuden. Kulttuuri asuu seinissä.

Olemme jo nähneet työn siirtyneen fyysisille seinille, jossa värikkäät post-it-laput kisailevat kohti done-saraketta. Samaa tilaa saattaa käyttää eri tiimi eri päivinä eri tarkoitukseen ja tilan pitää se mahdollistaa ja tiimin pitää pystyä itse päättämään miten se työskentelee kulloinkin. Kuitenkin, oikeasti kyse on paljon enemmästä. Työympäristökonsepteilta ei ole koskaan vaadittu niin paljon kuin juuri nyt. Miten luoda tiloja, jotka elävät ja hengittävät käyttäjiensä mukaan?

Sini Norta
Toimitusjohtaja
Workspace Oy