Vaikka koronapandemian rajoitusten purusta on jo jonkin aikaa ja elämä on normalisoitumassa, näkyy koronapandemian vaikutukset yhä, etenkin toimitilasuunnittelussa. Työn muutos heijastuu myös fyysisiin tiloihin. Kaikkien huulilla oleva hybridityö on tullut jäädäkseen, mutta mitä tämä tarkoittaa työympäristöjen näkökulmasta?
Tunnistimme 6 vallitsevaa trendiä työympäristösuunnittelun kentällä:
Toimiston merkitys on muuttunut. Toimistosta on tullut paikka kohtaamisille, yhteistyölle ja yhteisöllisyyden ylläpitämiselle. Tähän liittyy monissa organisaatioissa normiksi tullut monipaikkaisen työn malli, mikä tarkoittaa sitä, että työtä voi tehdä melkein missä vain. Miksi siis tulla toimistolle? Usein vastauksena on toiset ihmiset.
Työympäristösuunnittelun näkökulmasta tämä tarkoittaa tilojen muokkaamista entistä paremmin yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä tukeviksi. Yksilötyöhön tarkoitetut työpisteet eivät olekaan enää toimistolla lisäarvoa tuova tekijä, vaan moninaiset ja viihtyisät yhteistyötä tukevat tilat.
Koska etätyön ja hybridityön tultua normiksi, monet käyvät toimistolla vain muutamana päivänä viikossa eikä tilaa välttämättä tarvitakaan enää yhtä paljon kuin aiemmin. Monet organisaatiot vähentävätkin tilojaan muun tilapäivityksen yhteydessä.
Monipaikkaisuudesta tai hybridityöstä puhuttaessa mahdollisiksi työntekopaikoiksi mielletään yleensä toimisto ja koti, mutta todellisuudessa monessa organisaatiossa on mahdollista tehdä töitä melkein mistä vain: mökiltä, kahvilasta, kirjastosta jne.
Osa organisaatioista tarjoaa työntekijäkokemuksen parantamiseksi työntekijöilleen mahdollisuuden tehdä töitä myös coworking-tiloissa. Yhteisöllisten työtilojen suosio on kasvussa ja tarjontakin on kasvanut monella paikkakunnalla.
Etätyön ja hybridityön tultua normiksi monessa organisaatiossa pohditaan miten saada ihmiset takaisin toimistolle. Työtapojen muututtua tilojenkin on muututtava, jotta työmatkaan käytetty aika on vaivan arvoinen.
Osa kokee olevansa tuotteliaampia kotona. Tämä saattaa johtua siitä, etteivät tilat toimistolla palvele uutta tapaa tehdä töitä, joka sisältää muun muassa paljon etäpalavereita. Kullekin työtehtävälle on löydyttävä sopiva tila ja jokaiselle nimettyjä työpisteitä ei välttämättä enää tarvita, kun toimistolle tullaan vain muutamana päivänä viikossa.
Pulpeteilta säästynyttä tilaa voi käyttää luovuutta edistävien ja viihtyisyyttä tuovien elementtien luomiseen. Koska monessa organisaatiossa toimistosta on tullut kohtaamisten paikka, työkahvion päivittäminen toimiston sydämeksi on hyväksi vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Myös tekniikan pitää olla ajan tasalla ja tukea hybridityötä sekä työpisteen vaihtamista päivän aikana.
Työhyvinvoinnin entistä parempi huomioonottaminen työympäristösuunnitteluprojekteissa on nykyään enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Tämä voi ilmetä vaikkapa lepo- meditaatio- tai jumppatilojen muodossa. Lisäksi usein luodaan ergoparkki – tila tai nurkka, johon kootaan erilaisia ergonomiakalusteita ja -välineitä kaikkien käytettäväksi. Työhyvinvointia tutkitusti edistää myös yhdessä tekeminen ja sosiaaliset suhteen työpaikalla, mikä asettaa toimistolla tapahtuvat kohtaamiset työhyvinvoinnin yhdeksi kulmakiveksi.
Monikäyttöisyys on nykyään yksi tärkeimmistä tilan ominaisuuksista, joita uusilta tai uudistetuilta toimitiloilta odotetaan. Monikäyttöinen tila saadaan aikaiseksi esimerkiksi helposti siirrettävillä kalusteilla ja siirtoseinillä. Muunneltava tila auttaa varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin.