Toimiva yhteisohjautuvuus edellyttää vahvaa luottamuksen ilmapiiriä sekä monitasoista ja monen suuntaista viestintää. Jokaisen pitää tietää tavoitteet ja suunta sekä ymmärtää miten oma toiminta vie lähemmäs tavoitteita. Pitkän etäilyjakson ja yksipuolistuneen viestinnän seurauksena monessa organisaatiossa on huomattu, että tunne yhteenkuuluvuudesta on heikentynyt ja yhteinen näkemys tulevasta on hämärtynyt.
Moni toivoo työltään merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta sekä vapautta ohjata omaa tekemistään. Kontrolliin perustuva johtamisen malli ei sovi yhteisohjautuvaan organisaatioon. Yhteistyö ja tiimien onnistuminen perustuu siihen, että jokainen ymmärtää yhteiset tavoitteet ja löytää itse tai yhdessä tiimin kanssa ne arkiset tavat ja teot, jotka vievät kohti yhteistä päämäärää. Ihminen kokee vahvempaa omistajuutta asioihin, joihin hän on voinut vaikuttaa.
Pakotettu etäily kesti niin pitkään, että ehdimme omaksua uusia omista mieltymyksistä kumpuavia tapoja oman työmme kannalta kriittisiin työvaiheisiin. Todo-listoiksi muuttunut työ lennätti yksilön tuottavuuden nousuun. Yhteisohjautuvuus kuitenkin koki kolauksen ja jo nyt nähdään merkkejä ongelmista liittyen työntekijöiden jaksamiseen, oppimiskykyyn ja uusien innovaatioiden syntyyn. Työskentelyn muututtua suoritettavien listojen läpikäynniksi, alkaa yhteinen jaettu tavoite hämärtyä. Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitys ymmärretään nyt, kun kulttuurin liima rapisee. Uusien urapolkujen tähyily houkuttaa.
Olemme huomanneet asiakkaiden tiimidynamiikkaa ja vuorovaikutuskulttuuria tutkiessamme, että valtaetäisyys on kasvanut, yhteiset keskustelut ovat vähentyneet ja kynnys olla yhteydessä työkavereihin on noussut. Keskustelu on tärkeää sekä yhteisen tavoitenäkymän että palautemekanismin toiminnan kannalta. Työn keskittyessä yksisuuntaisten listojen toteuttamiseen koettu työn merkityksellisyys vähenee. Nykyisin nähdään, että juuri tämä merkityksellisyys on kriittistä sitoutumisen ja kehittymisen kannalta.
Näemme että yhteisellä toimintaympäristöllä, toimistolla, on suuri rooli yhteisohjautuvuuden elvyttämisessä. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus kasvattaa ihmisten välistä ymmärrystä ja luottamuspääomaa. Tämä on polttoainetta yhteistyölle ja avoimelle keskustelulle.
Paluuta vanhaan ei ole. Meidän tulee uudelleen opetella tapa työskennellä yhdessä. Meidän tulee korjata yhteisohjautuvuuden mekanismit. Tämä vaatii erityishuomiota niin johtamiselta, työympäristöltä kuin jokaiselta ihmiseltäkin. Me uskomme, että tila on yksi vahvimpia työkaluja johtaa muutosta. Ottamalla tilojen käyttäjät mukaan suunnitteluun lisätään omistajuutta ja varmistetaan että toimintatavat ja tilat ovat tarkoituksenmukaiset käyttäjille. Mekanismit korjautuvat vain yhdessä tekemällä, ei poteroissa huutelemalla!
”On tärkeätä ymmärtää mitä tapahtuu mutta tärkeintä on, että tapahtuu” – Esa Saarinen