Ota yhteyttä
Miten kuvailisit ”dream teamiä”? Todennäköisesti käyttäisit sanoja innostava, energinen, turvallinen, sitoutunut, luova ja ratkaisukeskeinen. Psykososiaalisessa tutkimuksessa on etsitty erityistä tekijää, joka yhdistää kaikkia huipputiimejä. Näitä tutkimuksia tiimien suorituskyvystä on tehty niin Googlella (Aristoteles) kuin MIT:ssäkin. Yhteiseksi tekijäksi ei tutkimuksissa noussut huippuosaajien keskittymä tai ryhmän suuret bonukset vaan vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Sen kuvaamiseen voidaan käyttää kaikkia noita alussa ehkä pohtimiasi termejä.
Miten tätä menestyvien tiimien supervoimaa voidaan sitten vahvistaa työyhteisössä? Ensin täytyy ymmärtää, että yhteenkuuluvuus on hyvin inhimillinen tunne. Se syntyy ja muuttuu ryhmän jäsenten välisessä jatkuvassa vuorovaikutuksessa, ja sen oleellinen tekijä on yhteinen tavoite. Mikäli ryhmällä ei ole yhteistä tavoitetta, ryhmä on vain joukko ihmisiä.
Tavoitteiden asettaminen ja onnistunut vuorovaikutteinen viestintä niistä eivät kuitenkaan yksin riitä. Ryhmän sisäiset vuorovaikutuksen tavat ja keskinäiset verkot tulee tuntea, kun yhteenkuuluvuutta halutaan vahvistaa. Tutkimuksissa on havaittu menestyvien ryhmien noudattavan tiettyjä kaavoja:
Menestyvä ryhmä kykenee luomaan positiivista energiaa ja kokee työnsä myönteisesti. Sen jäsenet jakavat näitä tuntemuksiaan, ovat innostuneita ja kokevat positiivista sitoutumista ryhmän muihin jäseniin. Meillä ihmisillä on jatkuva tarve vähentää epämääräisyyttä ympärillämme ja tehdä selkoa tapahtumista – toisin sanoen organisoitua – mikä onnistuu menestyvässä ryhmässä. Ja koska ryhmässä on sisäistä tunneälykkyyttä, se koetaan turvalliseksi, mikä voi ilmetä monella tavalla: työssä ja arjessa joustamisesta jopa toverilliseen naljailuun saakka.
Heikommin menestyvissä ryhmissä usein johtohahmo tai muutamat henkilöt dominoivat tapaamisia ja keskusteluja, jolloin kaikki eivät pääse jakamaan positiivista energiaa. Ryhmässä ei ilmene aiemmin mainittuja menestyvän tiimin tunnusmerkkejä ja ihmiset jäävät ”ydintiimin” ulkopuolelle tai jopa aktiivisesti vetäytyvät siitä. Yhteenkuuluvuuden tunne on vähäinen, ja ryhmän suorituskyky heikko.
Edes menestyvimmissä ryhmässä energiaa ei ole aina paljon. Jos vuorovaikutusta ja positiivisuutta ei kyetä pitämään yllä, voi parhaankin ryhmän yhteenkuuluvuus rampautua.
Tavoitteista viestimisen onnistumista voivat jarruttaa myös yhteisön vanhat yhteiset olettamukset. Organisaation toimintamalleja muokattaessa tulee muistaa kulunut mutta niin toden pitävä lause: ”Kulttuuri syö strategiaa aamupalaksi”. Muutoksen johtaminen ja paraskaan muutostoimenpide eivät onnistu, jos näitä organisaation syviä olettamuksia ei tunneta. Ne ovat syntyneet ajan mittaan, kun yhdessä työskennelleet ihmiset ovat luoneet yhteisen ymmärryksen ja arvopohjan, jotka vastaavat kysymyksiin ”Miten me menestymme?” ja ”Mikä on meille tärkeää?” Nämä on välttämätöntä tunnistaa, kun muutosta johdetaan, sillä jos muutos vaatii ihmisiltä enemmän energiaa kuin tuo, jää muutos vain hyväksi aikeeksi.
Työyhteisö voi tutkia ja oppia ymmärtämään omaa vuorovaikutuskulttuuriaan kehittämämme Knots-työkalun avulla. Se tuottaa objektiivista dataa, jonka avulla olemme monien asiakkaittemme kanssa päässeet pintaa syvemmälle ja kyenneet nostamaan keskusteluun kipeitäkin asioita. Sitä saa mitä mittaa, on vanha totuus – Knots tarjoaa mittarin vuorovaikutuksen ja yhteenkuuluvuuden kehittämiseen.
Knots-vaikutusymmärrys, Workspace Oy
Korona-aikana keväällä 2020 halusimme nähdä, miten 100 %:nen etätyö vaikutti yhteenkuuluvuuden tunteeseen omassa työyhteisössämme. Vaikka olemme aina liikkuneet paljon työssämme ja tehneet joustavasti etätyötä, yhdessä työskentely ja kollegoiden kanssa vietetty aika ovat muodostaneet yhden yhteisömme kulmakivistä. Knots-profiilissa pelkkä etätyö näkyi romahtaneena yhteenkuuluvuuden tunteena. Tulos ei sinänsä tullut varmasti kenellekään yllätyksenä, mutta nyt kun saimme mitattua tietoa henkilöstön kokemuksista, saatoimme lähteä yhdessä keskustelemaan keinoista, joilla huolehdimme yhteenkuuluvuudesta ja sen myötä suorituskyvystämme myös näinä aikoina: Miten voisimme viestiä tavoitteistamme paremmin? Millaisia sähköisiä yhteistyövälineitä voisimme ottaa käyttöön? Miten avaamme sähköisiä keskustelukanavia ja luomme niillä siteitä henkilöihin, joita emme näe päivittäin, viikottain tai edes kuukausittain!
Kenellekään ei ole vielä täysin selvää, miten korona vaikuttaa työyhteisöihin ja toimintakulttuuriin, vaan sitä kartoitetaan jatkuvasti. MIT:n tutkimuksissa on tehty eräs mielenkiintoinen havainto, jonka mukaan fyysinen etäisyys vähentää sähköistä vuorovaikutusta siinä missä kasvokkaistakin. Jos digitaalinen työskentely ei ollut sisäänrakennettu työyhteisöön vahvasti jo entuudestaan, on odotettavissa, että kaikenlainen vuorovaikutus vähenee pitkittyvässä etätyössä radikaalisti.
Lähde: Lindsay, Magnolfi & Waber, Harward Business Review
Meillä on pitkä kokemus työympäristöjen ja työyhteisöjen kehittämisestä. Knots-menetelmän avulla voimme tarjota asiakkaillemme sellaisia työyhteisön suorituskykyä parantavia ratkaisuja, joiden vaikutusmekanismi voidaan systemaattisesti kuvata ja vaikutus mitata. Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!
Mikko Virtaneva, puh. +358 44 703 9200
Heikki Prokkola, puh. +358 50 529 4564
