WOW, uskallammeko vihdoin puhua arvon luomisesta?!

Inspiroituneena 9.11.2021 julkaistusta HS Vision Veera Luoma-ahon artikkelista ja Vincitin Mikko Kuitusen ajattelusta ”Itsekkäiden ehdoilla – Etätyö suosii omien tehtävälistojen tehokkaita suorittajia, joille muiden auttaminen on pelkkä hidaste. Lyhyellä tähtäimellä se tekee meistä supertuottavia, mutta lopulta sillä on yritykselle kova hinta”.

Etätyöstä ja läsnätyöstä puhutaan nyt joka päivä niin asiakaskeskusteluissa kuin ystäviä kohdatessa. Ei tarvitse puhua säästäkään, kun voi päivitellä firman etätyöpolitiikkaa tai omaa erakoitumista. Puhe on väistämättä minäkeskeistä. Miten minä järjestän arkeni ja millaiset ovat minulle parhaat olosuhteet taklata työlistani.

Vaikeampaa ja monimutkaisempaa ajattelua vaatii pohdinta millainen työskentelyn malli mahdollistaisi pidemmän aikavälin arvon luomisen ja oppimisen. Mistä kumpuaa organisaation vaikuttavuus? Mitä tekee tiimistä timanttisen?

Meillä työtä ohjaa kaksi keskeistä, vapaasti lainattua ajatusta: Esko Kilven ”työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten välistä vuorovaikutusta” ja Christian Grönroosin ”palveluyhteiskunnassa arvo syntyy vuorovaikutuksessa”. Tämä tarkoittaa organisaatioiden kannalta sitä, että pitäisi olla pakkomielteisen kiinnostunut siitä, miten vuorovaikutusta saadaan aikaan ja onko vuorovaikutus arvoa luovaa. Ja juuri tässä järjestyksessä.

Sosiaalisen kanssakäyminen ja lopulta vaikuttavuuden kannalta tärkein eli ennakoimattomalla tavalla syntyvä työn arvo jää toteutumatta, jos jokainen suorittaa etäkonttorilta omia työlistojaan.

HS Vision artikkelissa Mikko Kuitunen liputti systeemisyyttä. Onneksi meillä on käytössä erilaisia keinoja, joilla voimme tunnistaa, ymmärtää ja hahmottaa organisaation vaikuttavuutta systeeminä ja sitä kautta päästä käsiksi arvonluonnin juurisyihin ja kriittisimpiin syy-yhteyksiin.

Toimistolle paluun pohdinnan ytimessä on se, että miten palata niin, että mennään eteenpäin eikä palata vanhoihin toimintamalleihin. Tässä pohdinnassa pitäisi mennä lujaa kahteen suuntaan:

  1. Systeemivaikuttavuuden ymmärryksen raju lisääminen johdon keskuudessa
  2. Toimintatapakeskustelussa pitää mennä niin lähelle ihmistä kuin voi

Pandemia on myös vauhdittanut systeemisyyden kietoutumista purposen eli merkityksen ympärille eikä enää strategian kainaloon. Toisesta suunnasta taas ihmisen lähelle meneminen on aina jännittävää – missä määrin meillä on y-tunnuksen edustajina uskallusta kosketella ihmisen yksityiselämän puolelle perinteisesti sijoitettuja aiheita kuten koti ja siellä työskentely. Tai miten meillä olisi rohkeutta kulkea ihmisen rinnalla ja todeta, että kotona yksin kehittyminen on mahdotonta, kun ei altistu juuri millekään. Tai tasapainottelu sen välillä, että jokainen tarvitsee hyvinvointiinsa muita ihmisiä sekä yksinäisempää keskittynyttä aikaa.

Omaan siiloon unohtuminen ei voi tehdä hyvää pitkän tähtäimen vaikuttavuudelle, tuloksellisuudelle, innovatiivisuudelle eikä myöskään ihmisten hyvinvoinnille tai kehittymiselle. Sosiaalisissa tilanteissa syntyvä vuorovaikutus on myös yksi tärkeimpiä elementtejä sitoutumiselle. Tämän hetken olosuhteissa kynnys vaihtaa työnantajaa on alhaisempi kuin koskaan aiemmin.

Mikko toteaa HS Vision haastattelussa, että hymyä ei voi mitata. Mutta ei se kovin kaukana ole, että työn ydintä eli vuorovaikutusta pystyttäisiin mittaamaan. Pystymme jo nyt tutkimaan ja tulkitsemaan organisaation vuorovaikutusdynamiikkaa, ja mittaaminen kehittyy koko ajan. Siksi onkin kiinnostavaa pohtia:

  • Mitä arvoa syntyisi, jos vuorovaikutus eri muodoissaan olisi mitattavaa? Esimerkiksi voitaisiin tunnistaa ne hetket, jolloin on tärkeää kohdata muita tai tunnistaa ne ihmiset, jotka toimivat työyhteisön liimana.
  • Mitä se tarkoittaa monipaikkaisen työn ja etätyön näkökulmasta? Esimerkiksi mihin tilaa kannattaa hyödyntää pitkän aikavälin tulosten vivuttamiseen.
  • Miten vuorovaikutusdynamiikkaa analysoimalla voitaisiin parantaa inklusiivisuutta ja varmistaa sosiaalisesti vastuullinen toiminta? Esimerkiksi Teams-kokouksissa naiset ovat tutkimusten mukaan miehiä vähemmän äänessä.

Haluamme auttaa organisaatioita, tiimejä ja yksilöitä tarttumaan omaan vaikuttavuuspotentiaaliinsa myös paikkariippumatonta työtä tehdessä. Haastamme pohtimaan ovatko ne käytävällä tai kahvinkeittimen ääressä käydyt kuulumisten vaihdot ajanhukkaa vai voisiko pitkän tähtäimen arvaamaton arvo piillä juuri näissä kohtaamisista?

Linkki tekstissä viitattuun HS Vision artikkeliin.

Lisätietoja:

Ilona Karlsson
045 636 2659
ilona.karlsson(at)workspace.fi

Sini Norta
050 308 2603
sini.norta(at)workspace.fi