Ota yhteyttä
Kohteen suunnittelu käynnistyi hankeselvityksellä lokakuussa 2018. Tavoitteena oli selvittää, miten opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) voi sijoittua yhteen osoitteeseen ja luopua tiloista Meritullinkatu 1:ssä. Jo alussa oli selvää, että koko Meritullinkatu 10 kokonaisuuden muuttaminen monitilatoimistoksi ei ollut välttämätöntä tilatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, valtioneuvoston kanslian (VNK) ja OKM:n kanssa päädyttiin lopulta tilojen hybridimalliin.
Perusteluina oli se, että näin kaikissa kerroksissa on tarjolla sekä uutta monitilaa että säilytettävää huonetoimistoa ja näin työympäristö on monipuolinen ja yhtenäinen kaikkialla talossa. Noin puolet tiloista siis remontoitiin täysin ja noin puolessa tiloista korjattiin lähinnä vain pintoja. Toimistokerrosten sisäänkäynti, aula, vaatesäilytys ja taukotila sijaitsevat työskentelytiloihin nähden keskeisesti. Näin ohjautuminen kussakin tilanteessa itselle sopivimpaan työtilaan on käyttäjän näkökulmasta helppoa. Kohtaamis- ja neuvottelutilojen määrää kasvatettiin muun muassa VNK:n yhteistä kokouskeskusta laajentamalla ja muuttamalla siellä sijainneet työhuoneet monipuolisiksi neuvottelutiloiksi.
Neuvotteluhuone, taideteos seinällä Järjestys ennen kaikkea, taiteilija Virve Lilja
Työympäristökehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa käynnistyi rinnan hankeselvityksen kanssa. Työn teemaksi muodostui ”Yksin ja yhdessä”. Uusi monitila toteutui saman tyyppisenä kuin muissa valtioneuvoston uudistetuissa tiloissa. OKM:n osastojen ja yksiköiden sijoittumisessa tiloihin päädyttiin siihen, että millekään ryhmälle ei osoiteta omia tiloja vaan kaikki työpisteet ovat kaikkien käytettävissä. Osastoille ja yksiköille sovittiin kuitenkin kohtaamiskerrokset, joihin työssä tarvittavat aineistot sijoittuvat osastoittain. Henkilökohtaiset säilytyskalusteet päätettiin poistaa ja säilytystila siirtää uusiin monitiloihin älylukittaviin kaappeihin.
Neuvotteluhuone, taideteos seinällä Untitled (Green Escapism), taiteilija Peetu Liesinen
Monitila, veistos Kimalainen, bombus, taiteilija Veikko Björk
Koronapandemian myötä työnteon tavat ovat muuttuneet. Työhön kuuluu nykyään paljon enemmän verkkokokouksia kuin aiemmin, ja erillisten huoneiden kysyntä on kasvanut. Säilytettäville toimistohuoneille ideoitiin uudenlainen käyttötarkoitus, monikäyttöhuone. Huoneet ovat nimeämättömiä ja tiloja voi käyttää erilaisiin käyttötarkoituksiin pistäytymis-, kohtaamis-, virkistäytymis-, lepo- tai pukeutumistiloina. Muutamasta huoneesta tehtiin ns. hyvinvointihuoneita, joissa on työpäivän lomassa palautumista edistäviä kalusteita ja varusteita sekä mahdollisuus kevyeen taukoliikuntaan.
”Kun idea monikäyttöhuoneista syntyi, ei koronasta vielä ollut tietoa; jälkeen päin arvioituna ratkaisu on osoittautunut ennakoituakin onnistuneemmaksi.”
– Heikki Prokkola Workspacen työympäristökehittäjä
Hyvinvointihuone, sinkkivaluveistos Paavo Nurmi, taiteilija Wäinö Aaltonen
Sisustussuunnittelua ohjasivat yhdessä sovitut visuaaliset sekä toiminnalliset lähtökohdat ja pääteemat. Tilojen visuaalinen ilme muodostaa arkkitehtisuunnitelman kanssa yhteensovitetun, tasapainoisen ja harmonisen kokonaisuuden, joka kunnioittaa myös rakennuksen henkeä. Lopputuloksessa painottuu rauhallinen värimaailmaa, valoisuus ja tilantuntu, mutta tiloista löytyy sopivassa määrin myös energisoivaa värikkyyttä. VNK:n kestävän kehityksen tavoite hyödyntää mahdollisimman paljon myös olemassa olevaa kalustusta vaati huolellista suunnittelua ja sovittamista, mutta lopputulos on palkitseva. Kohteeseen kunnostettiin ja uudelleen verhoiltiin myös aiemmin hankittuja Artek-kalusteita ja valaisimia.
Neuvotteluhuone, veistos Sirkusratsastaja, taiteilija Nina Terno
Tilaratkaisun tavoitteissa avainasemassa oli myös tilojen moninaisuus ja monikäyttöisyys. Tilat tukevat erilaisia yksilö- ja yhteistyön ja kokoontumisen tapoja. Kokous- ja kohtaamistiloihin toivottiin perinteisesti kalustettujen tilojen lisäksi myös helposti muunneltavia rennompia tiloja. Projektitilojen osalta toivottiin monikäyttöisyyttä, muunneltavuutta ja useamman tiimin porrastetun käytön mahdollistavaa ratkaisua. Etätyön ja etäyhteyksien käytön yleistymisen tuomat vaatimukset otettiin huomioon tilojen monipuolisessa varustelussa.
Tilojen toiminnallisuuden ja visuaalisen ilmeen suunnittelua varten Workspace tuotti aineistoa myös henkilöstötyöpajoihin ja esittelytilaisuuksiin suunnitteluprosessin aikana. Tiettyjä erityistarpeita, kuten kokouskeskusta ja viestinnän studiotiloja käsiteltiin myös pienemmissä työryhmissä erikseen. Onnistuneen lopputuloksen kannalta on ollut tärkeää, että käyttäjät ovat päässeet tuomaan esiin toiveita ja tarpeita osallistavan suunnittelun aikana.
Vasemmalla neuvottelukeskuksen studiotila
Valtion taideteostoimikunta sijoitteli tiloihin huomattavan määrän taidetta mikä lisää tilojen visuaalisen ilmeen kiinnostavuutta. Sijoitettava taide valittiin yhdessä taideteostoimikunnan amanuenssin Heli Ahmion kanssa, ja valintoihin osallistettiin myös OKM:n henkilöstöä. Pääaulaan taideteostoimikunta hankki tilausteoksen keramiikka- ja tekstiilitaiteilija Marianne Huotarilta. Keramiikkareliefi ”ja niin minä kukoistan” vuoropuhelee vanhemman Valtion taideteostoimikunnan tilausteoksen kanssa. Rakennuksen sisäpihalla aulan ikkunoista avautuva Lauri Anttilan, Kaj Franckin ja Olli Tammisen 1980-luvulla toteuttama ”Kivipuutarha” jatkuu nyt Huotarin teoksessa sisätiloihin.
”Meritullinkatu 10:en monitilatoimiston sisustukseksi haluttiin luoda skandinaavinen neutraalein sävyin sisustettu työympäristö, joka esteettisyydellään rauhoittaa. Tiloihin on sijoitettu VTTK:n toimesta suomalaisten taiteilijoiden töitä, jotka aihepiiriltään sopivat opetus- ja kulttuuriministeriön kontekstiin. Taideteokset toimivat myös piristävinä katseenvangitsijoina vaaleassa työympäristössä.”
– Sisustusarkkitehti Raisa Hämäläinen, erityisasiantuntija, Valtioneuvoston kanslia
Aulan taideteos ja niin minä kukoistan, taiteilija Marianne Huotari
Webinaari- ja taukotila, taideteos seinällä on Satelliittidemokratia, taiteilija Elina Ruohonen
